Latinorytmit musiikkitrendien harjalla

Latinomusiikin myynti kasvoi vuosina 1997-1999 Yhdysvalloissa huomattavasti. Latinomusiikin kuumat rytmit ovat levinneet tanssiklubien vakiotahdeiksi ja nousseet musiikkilistojen kärkiin osana popkulttuurin fuusioitumista supertähtien tuodessa lattarivaikutteita suuren yleisön tietoisuuteen. Latinovivahteet ovat tulleet tutummiksi myös suomalaisessa popmusiikissa. Mitä kaikkea latinomusiikki on, mistä sen suosio on saanut alkunsa ja millaiselta latinomusiikin tulevaisuus näyttää trendien aallonharjalla?

Lattaritanssit tunnetaan

Vaikka musiikkisuuntauksena latinotahdit olisivat jokseenkin tuntematon juttu, tanssilajeina saattavat silti juolahtaa mieleen kuubalainen rumba, mambo, congo sekä cha-cha-cha kuin myös samba ja argentiinalainen tango. Suomen Tanssiurheiluliitto on rekisteröinyt tuotteekseen Bailatinon, jonka perusideana on tanssia latinomusiikin tahdissa monipuolisesti ilman paria useista eri latinotanssilajeista mallinnettuja askelkuvioita.

Musiikin rytmisyys saa kehon liikkeelle luonnostaan. Muoti-ilmiönä suosiota saavuttanut Zumba perustuu myös latinomusiikin tahdissa tanssimisen ja kuntoilun yhdistämiseen. Kiihkeän ja energisen rytmikkyytensä vuoksi latinovaikutteet soveltuvatkin erityisen hyvin tanssin pohjalle. Samasta syystä lattaripohjia ja vaikutteita miksataan popmusiikkiin, jossa musiikkityylin seksikkyys pääsee oikeuksiinsa. Onhan trendikkään tanssimusiikin tarkoitus viekoitella ja kiihottaa, eikä musiikkiteollisuus myy pelkkiä biisejä, vaan seksisymboleja ja tyyli-ikoneita mielellään mahdollisimman puleeratulla paljaalla pinnalla.

Yhdysvaltojen levyteollisuudesta lähtöisin

Kun Yhdysvaltojen musiikkiteollisuus alkoi kasvaa, myös Latinalaisen Amerikan espanjankielinen musiikki alkoi levitä. Espanjankielistä musiikkia oli tarkoitus viedä ulkomaille, mutta sille oli kysyntää myös Yhdysvaltojen kotimaan musiikkimarkkinoilla johtuen Yhdysvaltojen espanjalaisväestön suuruudesta. Jo 1950-luvulla latinotanssityylit olivat yleisesti tunnettu osa valtavirtaa. Internetin aikakaudella myös latinomusiikille on järjestynyt uusia, globaaleja väyliä, joiden kautta kuuntelijat löytävät lattaripohjaiset suosikkinsa. Koska Yhdysvaltain länsirannikko latinalaistuu entisestään, sikäläiset levymarkkinat ovat tarttuneet markkinarakoon. Ylikansallisilla levy-yhtiöillä on jo 1990-luvulta saakka ollut latinomusiikille omat osastonsa. Levy-yhtiöiden panostuksen ja äänitystekniikan kehittymisen myötä latinomusiikilla on ollut erittäin hyvät edellytykset kohota yleisön tietoisuuden kautta trendien kärkeen.

Billboardin latinolista

Billboard julkaisee latinomusiikin viikkolistaa, jonka ykkössijalta olivat joulukuun 2017 alkupuolella Mi Gente-kappaleellaan J Balwin & Willy Willyam featuring Beyonce. Samalla viikolla kärkipään toiseksi sijoittui Luis Fonsin ja Daddy Yankeen kappale Despacito, jossa vierailevan artistin roolissa esiintyy myös Justin Bieber. Viidenkymmenen laulun listalla vilahtavat toistuvasti artistinimet Bad Bunny, Daddy Yankee, J Balwin, Ozuna, Nicky Jam sekä Wisin, jotka esiintyvät vaihtelevasti toistensa kappaleilla. Billboardin latinolistalta löytyivät joulukuussa 2017 myös Jennifer Lopez ja Shakira.

 

Popmusiikin latinolaistaminen

Koska kilpailu on kovaa, musiikkibisneksessä on aina osattava tarttua trendeihin. Yleensä ajankohtaiset muotisuuntaukset kuuluvat ajankohtaisten artistien uusimmassa tuotannossa, sillä pysyäkseen suosion huipulla heidän on uusiuduttava suhdanteiden mukaan. Useimmiten tämä tarkoittaa käytännössä musiikkityylien sekoittamista, vierailevia muusikoita ja pientä hienosäätöä, joka ei kata kuitenkaan koko settilistaa tai leimaa uusinta albumia temaattiseksi kokonaisuudeksi, jonka voitaisiin tulkita olevan varsinainen tyylilajin muutos. Radikaaleissa muutoksissa on aina riskinsä, joten kaupallisessa mielessä pieni höystö ja tuunaus on riittävästi. Laajemmat lajityypin vaihdot voisivat vaikuttaa musiikin myyntiin heikentävästi.

Suomalaista kiihkeyttä

Flirtti vetoaa aina musiikkiyleisöön. Latinorytmit tuovat musiikkiin rentoutta ja toisaalta kiihkeitä sävyjä, jotka kiinnittävät huomiota ja osallistavat myös yleisöä ottamaan näyttävämmän roolin esimerkiksi klubien tanssilattioilla. Anna Abreun, Antti Tuiskun ja Robinin kappaleista löytyy enemmän tai vähemmän selviä latinoviitteitä. ABREU-taiteilijanimen ottaneen laulajan kohdalla kyse on luontevasta tavasta ammentaa materiaalia suomalais-portugalilaisesta verenperimästä, ja hän onkin laulanut niin englanniksi, espanjaksi kuin portugaliksi. Tuiskun ja Robinin musiikissa latinoideaa hyödynnetään verrattain vähän, mutta ABREU:n tuotannossa laulajan mieltymykset, juuret ja trendikkyys ovat korostuneet. Toivottavasti musiikkilajien globaali yhdistely jatkuu kekseliäästi musiikki edellä, vaikka kaupallisuus vetääkin aina pisimmän korren.

Parhaat elokuvamusiikit kuunneltavaksi

Mitä olisikaan elokuva ilman musiikkia? Lyhyt vastaus olisi, että elokuva ilman musiikkia olisi mykkäfilmi, mutta muistatko kuinka vanhat mykkäelokuvatkin säestettiin musiikilla? Ilman mitään musiikkia elokuva olisi lattea kokemus, sillä elokuvan äänimaailma asettaa visuaalisten tapahtumien tunnelman. Musiikki johdattelee elokuvankatsojan tapahtumasta toiseen, luo pohjaa tunnereaktioille ja ylläpitää elokuvan jännitteitä, virtaa ja energiaa. Se vetoaa ihmisiin eri tavoin ja kaivaa katsojista vastakaikua näkemälleen, maalaa valkokankaan maisemiin lisää sävyjä. Huolellisesti rakennettu äänten kavalkadi elävän kuvan taustalla on ehdoton osa elokuvan tarjoamaa kokonaisvaltaista kokemusta. Ilman musiikkia elokuva ei yksinkertaisesti eläisi.

Valmista vai varta vasten sävellettyä?

Elokuvamusiikki voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Elokuvissa hyödynnetään taidokkaasti jo sävellettyä musiikkia, joka usein toimii eräänlaisena äänimaailman rekvisiittana viitaten usein siihen aikaan, johon elokuva perustuu. Monet elokuvat ovat nostaneet vanhat hitit ja tuntemattomammat kappaleet suuren yleisön suosioon.

Elokuvat tunnistetaan musiikkinumeroistaan ja omaksi ryhmäkseen voidaan lukea juuri varta vasten tiettyyn elokuvaan erikseen sävelletyt kappaleet, joista tulee elokuvan ansiosta hittejä, tai joiden ansiosta elokuvaa leimaa aivan erityinen tunnelma. Tällaisia filmejä ovat yleensä esimerkiksi fantasiat, mutta tunnistettavaa elokuvamusiikkia on kuultavissa tietenkin kaikissa elokuvagenreissä.

Paras elokuvamusiikki on luonnollisestikin mieltymyskysymys ja elokuvien ystäviltä kysyttäessä vastauksia löytyy joka lähtöön. Seuraavaksi kiinnostavia vinkkejä eri elokuvasäveltäjien tuotannosta, elokuvien soundtrackeista ja musikaaleista:

Elokuvasäveltäjiä

Elokuvankatselijat eivät välttämättä aina muista nimeltä maineikkaita säveltäjiä, vaan heidän maineikkaimmat, usein myös sävellyksistään palkitut elokuvansa. Osa elokuvasäveltäjistä tunnetaan laajalti nimenomaan nimeltä, jolloin myös kyseisen säveltäjän leffoja voidaan yleisesti kutsua säveltäjän nimellä – esimerkkinä “Ennio Morriconet”.

  • Ennio Morricone tunnetaan yli 500 elokuvan sävellyksistä. Hän syntyi Roomassa vuonna 1928, opiskeli musiikkia Santa Cecilia-konservatoriossa ja alkoi säveltää musiikkia TV-sarjoihin 1960-luvulla. Morriconen ensimmäinen sävellystyö on vuonna 1964 julkaistu, Sergio Leonen spagettiwestern Kourallinen dollareita, joka avaa niin kutsutun dollaritrilogian. Morricone on erittäin tunnustettu elokuvasäveltäjä, jonka sävellystyö on kuultavissa mm. elokuvissa Hyvät, pahat ja rumat, Sodoman 120 päivää, Manaaja II : Luopio, Orca-tappajavalas, Lahjomattomat sekä Quentin Tarantinon The Hateful Eight-lännenelokuvassa vuodelta 2015.
  • Howard Shore vastaa mm. Lord of the Rings-trilogian ja Hobbittien musiikillisesta annista. Kyseisten elokuvien tarunomaiset musiikkimaailmat kiehtovat fantasiafaneja, mutta kuljettavat muutkin kuuntelijat mielikuvitukselliselle matkalle säveltaiteen universumeihin. Howard Shoren töitä ovat myös mm. Uhrilampaat, Seitsemän ja Lentäjä.
  • Basil Poledouros, yhdysvaltalainen vuonna 1945 syntynyt säveltäjä on säveltänyt mm. ohjaaja Paul Verhoevenin elokuviin kuten RoboCop ja Starship Troopers – Universumin sotilaat vuodelta 1997. Hänen musiikkiaan kuullaan myös tunnetuissa elokuvissa Sininen Laguuni, Jäähyväiset kuninkaalle, Punaisen lokakuun metsästys sekä Conan Barbaari-filmeissä.
  • James Hornerin kenties tunnetuimpiin sävellystöihin lukeutuvat Braveheart sekä Titanic, jonka sävellyksestä Horner on palkittu kolmella Grammylla ja kahdella Golden Globe-palkinnolla. Edesmenneen Hornerin musiikkia löytyy myös mm. Star Trek-leffoista, Zorroista ja elokuvista Fievel matkalla Amerikkaan, Pelikaanimuistio, Troija, Avatar sekä Kaunis mieli.
  • Nino Rota, oikealta nimeltään Giovanni Rota Rinaldi, vastasi mm. legendaarisen Kummisetä-elokuvan musiikista. Erittäin tuottelias ja monipuolinen Rota tunnetaan myös Frederico Fellinin elokuvien säveltäjänä.

Elokuvien soundtrackit ja musikaalit

Useiden elokuvien ja musikaalien soundtrackit ovat loistavaa kuunneltavaa. Bond-elokuvat, Eyes Wide Shut, The Blues Brothers, Moonlight, City of God, Pulp Fiction, Rocky-elokuvat sekä mustavalkoisten Uuno Turhapurojen soundtrackit saisivat helposti suosituksia yleisöäänestyksissä. Oma lukunsa ovat tietenkin musikaalit kuten Cabaret, Moulin Rouge, The Rocky Horror Picture Show, Grease, Fame ja tietenkin The Sound of Music. Lapsille suunnattua leffamusiikkia löytyy Disney-tuotannoista, mutta myös mm. suomalaiselta Hevisaurus-yhtyeeltä. Elokuvien musiikkitarjonnalla on jokaiselle annettavaa.