Musiikin kuuntelu netissä

Musiikilla on tutkimuksilla todistettu hyvin voimakas vaikutus ihmiseen ja siihen reagoidaan jo ennen syntymää kohdussa. Musiikin on tutkimuksissa todettu lievittävän fyysistä kipua, nopeuttavan kehon toipumista liikunnasta, parantavan unen laatua, vähentävän stressiä ja leivittävän masennusta. Nykyaika on musiikin kulta-aika, sillä kuuntelijoilla on saavutettavissa enemmän musiikkia kuin koskaan ennen. Ennen musiikkia kuunnellakseen vaihtoehtoina olivat vain cd-levyt, kasetit, television musiikkikanavat ja radio. Nykyään cd-levyjen lisäksi on internetin tarjoamat musiikkisivustot, joiden kautta voi kuunnella miljoonia kappaleita.

Musiikin historia internetissä Suomessa

Vuonna 1995 julkiseen levitykseen laskettu mp3-tiedostomuoto mahdollisti ja mullisti vapaamman musiikin kuuntelun internetissä.

Vuonna 1997 kokeiltiin ensimmäisen kerran Suomessa radiolähetyksen striimausta netissä.

Vuonna 1998 aloitti Suomen ensimmäinen digiradio: yleisradion Radio Peili aloitti lähetyksensä lokakuussa. Radion lisäksi sivustoilla oli kuunneltavina juttuja eri aiheista. Samana vuonna maailmalla Google perustettiin. Vuonna 1998 perustettiin myös nettiradio Mikaeli.

Vuonna 1999 vertaisverkot kehittyivät ja Napster kehitettiin. Radiomafia alkoi kuulua netissä.

2000-luvun alussa yhä useampi radio alkoi lähettää lähetystään myös netissä. Vuonna 2001 suomalaista musiikkia ilmaiseksi jakava Mikseri.net -sivusto avattiin. Muusikot voivat lähettää sinne kappaleitaan mp3-muodossa ja ne olivat vapaasti kuunneltavissa ja jaettavissa sivustoilla.

Merkittävin kehitys oli Yle Arkin aloittaminen vuonna 2003. Arkin ohjelmisto koostui Ylen historiallisista ääni- ja kuva-arkistojen tuotannosta sekä myöhemmin tehdyistä dokumenteista ja ohjelmasarjoista. Vuonna 2006 Arkki muuttui Eläväksi Arkistoksi.

Vuonna 2004 internetyhteydet nopeutuivat ja ensimmäinen suomalainen musiikkisivusto mikseri.net aloitti yhteistyönsä Universal Musicin kanssa.

Vuonna 2007 Yle Areenassa aloitettiin kaikkien Yle radioiden nettilähetykset.

Vuonna 2008 ruotsalainen musiikin suoratoistopalveluiden edelläkävijä Spotify julkaistiin. Sille oli jo yhdessä vuodessa kerääntynyt yli 5,5 miljoonaa käyttäjää.

Nettimusiikin suosio huipussaan

Musiikkia kuunnellaan netistä huomattavasti enemmän kuin muilla keinoilla kuten cd-levyillä tai mp3-soittimilla. Musiikin laajan internetlevityksen on mahdollistanut nopeat internetyhteydet ja etenkin mobiililaitteiden kehittyminen. Mobiililaitteet ovat korvanneet mp3-soittimet ja mobiililaitteiden internet-yhteyden takia internetin suoratoistopalvelut ovat löytäneet monen taskuun. Suoratoisto tarkoittaa sitä, ettei tiedostoa tarvitse ladata laitteeseen vaan se voidaan kuunnella suoratoistosovelluksen kautta. Sovellusten avulla kuuntelija pääsee käsiksi miljooniin kappaleisiin juuri silloin kun hänelle sopii. Suosituimmat suoratoistopalvelut ovat Spotify ja Deezer.

Musiikinkuuntelua varten ei tarvitse olla kokoajan internetiin yhteydessä. Monet palveluntarjoajat tarjoavat palvelujaan myös offline-tilassa, jolloin valittuja kappaleita voi kuunnella silloinkin kun älylaite, tietokone tai puhelin ei ole 3G-kuuluvuusalueella.

Eri suoratoistopalveluja ja niiden eroja

Suoratoistopalvelut toimivat käytännössä kaikilla käyttöjärjestelmillä ja tietotekniikkalaitteilla. Ranskalainen Deezer ja ruotsalainen Spotify ovat kaikkein suosituimpia, vaikka eniten musiikkia kuunnellaan pohjoismaissa YouTubesta. Deezer ja Spotify tarjoavat ilmaisversiot ja maksulliset versiot, jolloin musiikkia voi kuunnella offline-tilassa.

Muita palveluja ovat Mixradio, GooglePlay Music sekä vuonna 2015 markkinoille tuotu Apple Music. Kaikissa palveluista löytyy yli 30 miljoonaa musiikkikappaletta kuunneltavana kaikilta tunnetuimmilta artisteilta musiikin historian aikakaudelta. Ainoastaan Mixradio on rajoittuneempi eikä se toimi muilla kun Windows-puhelimilla. GooglePlay Musicilla ei ole ilmaisversiota, vaan sen palvelut maksavat kokeiluajan jälkeen.

Alan jättiläiset Spotify ja Deezer pitävät hallussaan alan suurimpia kuuntelijamääriä. Spotify on ilmoittanut että sillä oli kesällä 2017 yli 140 miljoonaa käyttäjää, joista 60 miljoonaa olivat maksavia asiakkaita. Deezerin vastaavat luvut ovat yhteensä 16 miljoonaa asiakasta, joista yli 6 miljoonaa ovat maksavia. Spotifyn markkinaosuus on kasvanut hurjasti viime vuosina. Vuonna 2014 Spotifya kuunteli vain 40 miljoonaa käyttäjää, joista 10 miljoonaa olivat maksavia kanta-asiakkaita. Määrien uskotaan nousevan edelleen.

Latinorytmit musiikkitrendien harjalla

Latinomusiikin myynti kasvoi vuosina 1997-1999 Yhdysvalloissa huomattavasti. Latinomusiikin kuumat rytmit ovat levinneet tanssiklubien vakiotahdeiksi ja nousseet musiikkilistojen kärkiin osana popkulttuurin fuusioitumista supertähtien tuodessa lattarivaikutteita suuren yleisön tietoisuuteen. Latinovivahteet ovat tulleet tutummiksi myös suomalaisessa popmusiikissa. Mitä kaikkea latinomusiikki on, mistä sen suosio on saanut alkunsa ja millaiselta latinomusiikin tulevaisuus näyttää trendien aallonharjalla?

Lattaritanssit tunnetaan

Vaikka musiikkisuuntauksena latinotahdit olisivat jokseenkin tuntematon juttu, tanssilajeina saattavat silti juolahtaa mieleen kuubalainen rumba, mambo, congo sekä cha-cha-cha kuin myös samba ja argentiinalainen tango. Suomen Tanssiurheiluliitto on rekisteröinyt tuotteekseen Bailatinon, jonka perusideana on tanssia latinomusiikin tahdissa monipuolisesti ilman paria useista eri latinotanssilajeista mallinnettuja askelkuvioita.

Musiikin rytmisyys saa kehon liikkeelle luonnostaan. Muoti-ilmiönä suosiota saavuttanut Zumba perustuu myös latinomusiikin tahdissa tanssimisen ja kuntoilun yhdistämiseen. Kiihkeän ja energisen rytmikkyytensä vuoksi latinovaikutteet soveltuvatkin erityisen hyvin tanssin pohjalle. Samasta syystä lattaripohjia ja vaikutteita miksataan popmusiikkiin, jossa musiikkityylin seksikkyys pääsee oikeuksiinsa. Onhan trendikkään tanssimusiikin tarkoitus viekoitella ja kiihottaa, eikä musiikkiteollisuus myy pelkkiä biisejä, vaan seksisymboleja ja tyyli-ikoneita mielellään mahdollisimman puleeratulla paljaalla pinnalla.

Yhdysvaltojen levyteollisuudesta lähtöisin

Kun Yhdysvaltojen musiikkiteollisuus alkoi kasvaa, myös Latinalaisen Amerikan espanjankielinen musiikki alkoi levitä. Espanjankielistä musiikkia oli tarkoitus viedä ulkomaille, mutta sille oli kysyntää myös Yhdysvaltojen kotimaan musiikkimarkkinoilla johtuen Yhdysvaltojen espanjalaisväestön suuruudesta. Jo 1950-luvulla latinotanssityylit olivat yleisesti tunnettu osa valtavirtaa. Internetin aikakaudella myös latinomusiikille on järjestynyt uusia, globaaleja väyliä, joiden kautta kuuntelijat löytävät lattaripohjaiset suosikkinsa. Koska Yhdysvaltain länsirannikko latinalaistuu entisestään, sikäläiset levymarkkinat ovat tarttuneet markkinarakoon. Ylikansallisilla levy-yhtiöillä on jo 1990-luvulta saakka ollut latinomusiikille omat osastonsa. Levy-yhtiöiden panostuksen ja äänitystekniikan kehittymisen myötä latinomusiikilla on ollut erittäin hyvät edellytykset kohota yleisön tietoisuuden kautta trendien kärkeen.

Billboardin latinolista

Billboard julkaisee latinomusiikin viikkolistaa, jonka ykkössijalta olivat joulukuun 2017 alkupuolella Mi Gente-kappaleellaan J Balwin & Willy Willyam featuring Beyonce. Samalla viikolla kärkipään toiseksi sijoittui Luis Fonsin ja Daddy Yankeen kappale Despacito, jossa vierailevan artistin roolissa esiintyy myös Justin Bieber. Viidenkymmenen laulun listalla vilahtavat toistuvasti artistinimet Bad Bunny, Daddy Yankee, J Balwin, Ozuna, Nicky Jam sekä Wisin, jotka esiintyvät vaihtelevasti toistensa kappaleilla. Billboardin latinolistalta löytyivät joulukuussa 2017 myös Jennifer Lopez ja Shakira.

 

Popmusiikin latinolaistaminen

Koska kilpailu on kovaa, musiikkibisneksessä on aina osattava tarttua trendeihin. Yleensä ajankohtaiset muotisuuntaukset kuuluvat ajankohtaisten artistien uusimmassa tuotannossa, sillä pysyäkseen suosion huipulla heidän on uusiuduttava suhdanteiden mukaan. Useimmiten tämä tarkoittaa käytännössä musiikkityylien sekoittamista, vierailevia muusikoita ja pientä hienosäätöä, joka ei kata kuitenkaan koko settilistaa tai leimaa uusinta albumia temaattiseksi kokonaisuudeksi, jonka voitaisiin tulkita olevan varsinainen tyylilajin muutos. Radikaaleissa muutoksissa on aina riskinsä, joten kaupallisessa mielessä pieni höystö ja tuunaus on riittävästi. Laajemmat lajityypin vaihdot voisivat vaikuttaa musiikin myyntiin heikentävästi.

Suomalaista kiihkeyttä

Flirtti vetoaa aina musiikkiyleisöön. Latinorytmit tuovat musiikkiin rentoutta ja toisaalta kiihkeitä sävyjä, jotka kiinnittävät huomiota ja osallistavat myös yleisöä ottamaan näyttävämmän roolin esimerkiksi klubien tanssilattioilla. Anna Abreun, Antti Tuiskun ja Robinin kappaleista löytyy enemmän tai vähemmän selviä latinoviitteitä. ABREU-taiteilijanimen ottaneen laulajan kohdalla kyse on luontevasta tavasta ammentaa materiaalia suomalais-portugalilaisesta verenperimästä, ja hän onkin laulanut niin englanniksi, espanjaksi kuin portugaliksi. Tuiskun ja Robinin musiikissa latinoideaa hyödynnetään verrattain vähän, mutta ABREU:n tuotannossa laulajan mieltymykset, juuret ja trendikkyys ovat korostuneet. Toivottavasti musiikkilajien globaali yhdistely jatkuu kekseliäästi musiikki edellä, vaikka kaupallisuus vetääkin aina pisimmän korren.

Parhaat elokuvamusiikit kuunneltavaksi

Mitä olisikaan elokuva ilman musiikkia? Lyhyt vastaus olisi, että elokuva ilman musiikkia olisi mykkäfilmi, mutta muistatko kuinka vanhat mykkäelokuvatkin säestettiin musiikilla? Ilman mitään musiikkia elokuva olisi lattea kokemus, sillä elokuvan äänimaailma asettaa visuaalisten tapahtumien tunnelman. Musiikki johdattelee elokuvankatsojan tapahtumasta toiseen, luo pohjaa tunnereaktioille ja ylläpitää elokuvan jännitteitä, virtaa ja energiaa. Se vetoaa ihmisiin eri tavoin ja kaivaa katsojista vastakaikua näkemälleen, maalaa valkokankaan maisemiin lisää sävyjä. Huolellisesti rakennettu äänten kavalkadi elävän kuvan taustalla on ehdoton osa elokuvan tarjoamaa kokonaisvaltaista kokemusta. Ilman musiikkia elokuva ei yksinkertaisesti eläisi.

Valmista vai varta vasten sävellettyä?

Elokuvamusiikki voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Elokuvissa hyödynnetään taidokkaasti jo sävellettyä musiikkia, joka usein toimii eräänlaisena äänimaailman rekvisiittana viitaten usein siihen aikaan, johon elokuva perustuu. Monet elokuvat ovat nostaneet vanhat hitit ja tuntemattomammat kappaleet suuren yleisön suosioon.

Elokuvat tunnistetaan musiikkinumeroistaan ja omaksi ryhmäkseen voidaan lukea juuri varta vasten tiettyyn elokuvaan erikseen sävelletyt kappaleet, joista tulee elokuvan ansiosta hittejä, tai joiden ansiosta elokuvaa leimaa aivan erityinen tunnelma. Tällaisia filmejä ovat yleensä esimerkiksi fantasiat, mutta tunnistettavaa elokuvamusiikkia on kuultavissa tietenkin kaikissa elokuvagenreissä.

Paras elokuvamusiikki on luonnollisestikin mieltymyskysymys ja elokuvien ystäviltä kysyttäessä vastauksia löytyy joka lähtöön. Seuraavaksi kiinnostavia vinkkejä eri elokuvasäveltäjien tuotannosta, elokuvien soundtrackeista ja musikaaleista:

Elokuvasäveltäjiä

Elokuvankatselijat eivät välttämättä aina muista nimeltä maineikkaita säveltäjiä, vaan heidän maineikkaimmat, usein myös sävellyksistään palkitut elokuvansa. Osa elokuvasäveltäjistä tunnetaan laajalti nimenomaan nimeltä, jolloin myös kyseisen säveltäjän leffoja voidaan yleisesti kutsua säveltäjän nimellä – esimerkkinä “Ennio Morriconet”.

  • Ennio Morricone tunnetaan yli 500 elokuvan sävellyksistä. Hän syntyi Roomassa vuonna 1928, opiskeli musiikkia Santa Cecilia-konservatoriossa ja alkoi säveltää musiikkia TV-sarjoihin 1960-luvulla. Morriconen ensimmäinen sävellystyö on vuonna 1964 julkaistu, Sergio Leonen spagettiwestern Kourallinen dollareita, joka avaa niin kutsutun dollaritrilogian. Morricone on erittäin tunnustettu elokuvasäveltäjä, jonka sävellystyö on kuultavissa mm. elokuvissa Hyvät, pahat ja rumat, Sodoman 120 päivää, Manaaja II : Luopio, Orca-tappajavalas, Lahjomattomat sekä Quentin Tarantinon The Hateful Eight-lännenelokuvassa vuodelta 2015.
  • Howard Shore vastaa mm. Lord of the Rings-trilogian ja Hobbittien musiikillisesta annista. Kyseisten elokuvien tarunomaiset musiikkimaailmat kiehtovat fantasiafaneja, mutta kuljettavat muutkin kuuntelijat mielikuvitukselliselle matkalle säveltaiteen universumeihin. Howard Shoren töitä ovat myös mm. Uhrilampaat, Seitsemän ja Lentäjä.
  • Basil Poledouros, yhdysvaltalainen vuonna 1945 syntynyt säveltäjä on säveltänyt mm. ohjaaja Paul Verhoevenin elokuviin kuten RoboCop ja Starship Troopers – Universumin sotilaat vuodelta 1997. Hänen musiikkiaan kuullaan myös tunnetuissa elokuvissa Sininen Laguuni, Jäähyväiset kuninkaalle, Punaisen lokakuun metsästys sekä Conan Barbaari-filmeissä.
  • James Hornerin kenties tunnetuimpiin sävellystöihin lukeutuvat Braveheart sekä Titanic, jonka sävellyksestä Horner on palkittu kolmella Grammylla ja kahdella Golden Globe-palkinnolla. Edesmenneen Hornerin musiikkia löytyy myös mm. Star Trek-leffoista, Zorroista ja elokuvista Fievel matkalla Amerikkaan, Pelikaanimuistio, Troija, Avatar sekä Kaunis mieli.
  • Nino Rota, oikealta nimeltään Giovanni Rota Rinaldi, vastasi mm. legendaarisen Kummisetä-elokuvan musiikista. Erittäin tuottelias ja monipuolinen Rota tunnetaan myös Frederico Fellinin elokuvien säveltäjänä.

Elokuvien soundtrackit ja musikaalit

Useiden elokuvien ja musikaalien soundtrackit ovat loistavaa kuunneltavaa. Bond-elokuvat, Eyes Wide Shut, The Blues Brothers, Moonlight, City of God, Pulp Fiction, Rocky-elokuvat sekä mustavalkoisten Uuno Turhapurojen soundtrackit saisivat helposti suosituksia yleisöäänestyksissä. Oma lukunsa ovat tietenkin musikaalit kuten Cabaret, Moulin Rouge, The Rocky Horror Picture Show, Grease, Fame ja tietenkin The Sound of Music. Lapsille suunnattua leffamusiikkia löytyy Disney-tuotannoista, mutta myös mm. suomalaiselta Hevisaurus-yhtyeeltä. Elokuvien musiikkitarjonnalla on jokaiselle annettavaa.